Loppu häämöttää, riemua riittää

Äitienpäivinä kukitin neljän lapsemme äidin

ja kolmen lapsenlapsemme isoäidin oikein kunnolla!

Huippuäiti!

Hei ystävät ja taustatukijat kaikki! Ainakin tämän kerran vielä kirjoitamme pienet kuulumisemme täältä Pyhältä maalta. Lentomme koti-Suomeen on kesäkuun lopussa, ja rehellisesti puhuen on koti-ikävä jo vaivannutkin meitä täällä enenevässä määrin. Erityisesti Tikkalan kesämökkimiljöö on monesti noussut kuin itsestään ajatuksiin.

Olemme rutinoituneet Jerusalemin arkeen yhä enemmän, eivätkä kaikki asiat enää tunnu niin ihmeellisiltä. Kylmä talvi ja pitkään jatkunut epävakainen kevät jotenkin osaltaan taisivat riistää meiltä tuota ihastumisen tunnetta tähän valittuun kaupunkiin. Asiat tässä maassa ja tässä kaupungissa eivät todellakaan ole hyvin. On paljon köyhyyttä, on hurjan suuret varallisuuserot eri kansanryhmien välillä, on järkyttävästi useisiin eri kuppikuntiin jakautunut kansakunta. On terrorismia, on vastasortamista. Ja kaikessa mukana nuo sairaalloiset uskonnot, jotka väkevästi ohjaavat ihmisten elämää eri radoille. Jos oikein on uskonnollinen, niin voi sitä asenteen julmuutta ja hulluuttakin niitä kohtaan, jotka eivät ole samassa uskossa. On valtava ihme että tämä kansakunta ylipäätään pysyy koossa! Ei ole Netanyahulla eikä hänen hallituksellaan helppo duuni, ei! Jos vain haluat yhden rukousaiheen rukoiltavaksi, niin rukoile viisautta ja ymmärrystä tämän maan hallitukselle ja eduskunnalle (Knessetille).

Mea Shearim, LagbaOmer 2015:
Ortodoksijuutalaisia juhlimassa rabbi Shimon bar Jochain perintöä ja samalla
"juhlimassa" juutalaista sankaria (antisankaria?) bar Kochbaa, tähden poikaa, joka uskalsi
uskonnollis-kansallisessa hulluuden hurmiossaan johdattaa juutalaiset taisteluun Roomaa
 vastaan v.132-135. Lopputulos: kansakunnan katastrofi ja lopullinen karkoitus Juudeasta.
- aikamme seurattiin vierestä heidän juhla menojansa...kokot ja kaikki...

...niin, parjasin tuossa uskontoja, niin kuin minun tuntevat tietävät minun monesti tekevän. Juutalaisuudessa näemme kuitenkin olevan paljon myös monenlaista hyvää ja kaunista, meillekin opiksi otettavaa. Esimerkiksi sapatinvietto on aivan huippujuttu! Koko kaupunki hiljenee ja tyhjenee yhdeksi vuorokaudeksi, ainakin lähes kokonaan. Ja monet käyvät sitten synagoogissa jumalanpalveluksissa, yksittäin, pariskuntina, veljinä tai perheinä. Ja synagoogiahan täällä on suurinpiirtein joka korttelissa. Kävelymatkan ulottuvilla.

Eräänä perjantai-päivänä tapasin erään Peretz -nimisen rabbin kadulla, mukava Amerikasta tänne muuttanut kaveri. Hän kutsui meidät heidän synagoogaansa, joka on ns. konservatiivinen synagooga. Osoittautui, että konservatiivinen onkin aika lailla nykyaikainen. Menimme synagoogaan heti seuraavana aamuna Sarin kanssa, koska meidän oli monta kertaa tehnyt mieli mennä johinkin synagogaan katselemaan menoja, mutta ei oltu rohjettu. Nyt oli tilaisuutemme. No siellä pari tuntia sitten veivattiin rukouskirjaa porukalla hebreaksi - me tietysti vain seurasimme mukana. Useat ihmiset innoissaan meitä morjestivat, ja Peretz meille selitti mitä milloinkin oli tapahtumassa. Tässä "konservatiivisessa" synagoogassa naiset ja miehet istuivat sekaisin, ja oltiin ihan modernistikin pukeutuneita,  lapsetkin lukivat päivän tekstejä, ja NAINEN piti päivän saarnan.

Kokouksen jälkeen oli pientä tarjoilua eteisessä, ja viini- tai whisky-paukku siihen päälle. Sitten meitä pyydettiin pariin-kolmeen paikkaan sapattiaterialle, ja yhden tätin luokse sitten menimmekin, yhdessä muutaman muun meitä nuoremman juutalaisen aikuisen kanssa. Siellä sitten laitettiin ruokaa kaikessa rauhassa, siunailtiin ja murrettiin leipää ja aterioitiin noudattaen juutalaisia menoja, ja vasta iltapäivän päätteeksi, jälkiruokien jälkeen, sieltä sitten kotiuduimme. Tämä vieraanvaraisuus on juutalaisuudessa hieno juttu, keskinäinen yhteys ja yhteiset ateriat näyttää olevan hyvin keskeisiä asioita heidän uskonnossaan. Sekin on nyt tullut selväksi, että se leivän murtaminen, josta Apostolien teot 2:42 puhuu, tarkoittanee ihan yksinkertaisesti ateriayhteyttä, eikä ehtoollisyhteyttä. Alkuseurakunta oli JUUTALAINEN seurakunta, huom!

Joops. On ollut hienoa myös saada luotua jotain ystävyyssuhteita palestiinalaisiin. Viime viikonloppuna oltiin yhden hienon Beetlehemiläispariskunnan vieraina, Mohamed on kurssikaverini Hebrean kurssilla. Tosi hienoja ihmisiä, jotka pyyteetöntä vapaaehtoistyötä, ja ovat siis muslimeja. Vietiin heidän pojille jalkapallo viemisinä, mutta saatiin heiltä mukaamme jotain safkoja ja tämä hieno termoskannu! Hieno muisto kotiintuomisiksi.

Beetlehemissä harmittaa kyllä kovasti se, että viranomaiset siellä röyhkeästi ja julkeasti hyödyntävät Jeesusta ja kristinuskoa poliittisen sanomansa (maan vapauttaminen Israelista) julkituomiseksi. Beetlehemissähän on aika paljon kristinuskoisia, mutta kaupunki vaikuttaa kuitenkin olevan täysin muslimien hallinnassa. Eilenkin illalla piti olla maailmankuulun evankelista Daniel Kolendan julistamassa keskellä Beetlehemiä evankeliumia ulkoilmatapahtumassa, mutta kas kas: viime hetkellä viranomaiset peruuttivat tapahtuman. Antaisipa Isä Jumala vielä uuden alun evankeliumin läpimurrolle Beetlehemistä - sieltähän se koko Jumalan Pojan vaikutus maan päällä alkoi!

Olisipa komeata, jos tässä maassa alkaisi syntyä sellaisia Jeesukseen uskovien seurakuntia, jossa juutalaiset ja arabit yhdessä palvoisivat ja palvelisivat Mestariansa! Lähinnä täällä ollaan omissa kuppikunnissaan. Jeesuksessahan kaikki vihollisuudet raukeavat ihan oikeasti! Hänessä ei ole juutalaista eikä kreikkalaista (arabia, suomalaista...). Kaiken kansan täällä tulisi saada nähdä se suloinen sovinto, jonka vain Jeesus voi saada aikaan! Messiaan valtakunta on RAUHAN valtakunta! Jotta juutalaiset uskoisivat Messiaaseensa, tulisi Hänen valtakuntansa todellisuus näkyä myös kaikenkarvaisten ihmisten välisenä suloisena sovintona!



PALMUKYYHKY; Doris nimeltään, muutti kämppäämään kanssamme!
Ikkunalaudallemme munansa pökläytti

No mutta, pianpa näemme Teitä siellä koto-Suomessa. Jos joku on jaksanut lukea tähän asti, niin pyydän että vielä rukoilisit meidän puolestamme, että voisimme käyttää jäljellä olevat päivämme täällä oikein. On opinnoissa vielä loppurutistus ja on tavattava vielä useita ystäviä ja käytävä joissakin tietyissä paikoissa. Tahtoisimme todella vielä välittää useille tutuillemme täällä jotain vahvaa todistusta Jeesuksesta. Ja kuitenkaan ei meillä ole vapaapäiviä enää kovin montaa käytettävissä. Josba ja Sussu tulevat 10 päiväksi vielä kesäkuussa, joka on tietysti mahtava juttu. Joudunpahan minäkin ottamaan extra lomaa yliopistolta (aijai, kun harmittaa...).

Lehitraot ystävät, olisi niin paljon jaettavaa...

Petri (ja Sartza)

Kevättä rinnassa

Nyt on kevät oikeasti täällä Israelissa kun Pesach-viikkokin on lopuillaan. Pesach on Israelissa suurin pyhä ja yleisesti vietetty. Suurin osa ihmisistä on vapaana tämän viikon ja viime viikolla olivat koulut ja muut opinahjot suljettuja.Tämä Happamattoman leivän juhla näkyy eri tavoin mm. kaupoissa joissa ei voi ostaa leipää eikä jauhoja, vaan ainoastaan Matza leipää, eikä kahviloissa tarjota mitää normaaleja levonnaisia. Pesach alkoi viime viikon perjantaina Seder-aterialla jota vietetään joka kodissa ja myös messiaanisissa seurakunnissa. Saimme itsekin olla mukana tällaisella aterialla jossa syödään määrättyjä ruokalajeja, jotka muistuttavat juutalaisten Egyptistä vapautumisesta ja erämaavaelluksesta. Koko viikon on ollut erilaisia tapahtumia myös täällä Jerusalemissa ja perheet viettävät aikaa puistoissa piknikillä ja monet museot ovat olleet kaikille ilmaiseksi auki. Huomenna on Pesachin päätösjuhlapäivä ja sen päälle sapatti joten tänään keskiviikkona on tehtävä ostokset koska kaupat ovat kiinni kaksi päivää.

Israelilaisia lomapäivää viettämässä Jerusalemin keskustan puistossa

Voisi sanoa, että nyt on kesä näin suomalaisin silmin. Lämpötila vaihtelee kuumasta viileään ja välillä voi sataa, niinkuin Suomessa kesällä. Olemme viimeisen kahden kuukauden aikana saaneet nähdä kaikkialla paljon kukkia ja kuunnelleet linnun laulua aivan niikuin loppukeväällä Suomessa. Tästä alkaa ilmat lämmetä entisestään ja sateet loppuvat ja näin myös kukat kuihtuvat pikkuhiljaa kesää kohti mentäessä.

Mikähän tämäkin kukkiva puu mahtaa olla

Viimeksi kun kirjoitimme plogia oli talviloma päättymässä. Nyt on Petrillä ollut jo kolmatta viikkoa Pesach-lomaa heti kevätlukukauden alettua. Itse olen ollut toista viikkoa vapaalla kielikoulusta. Viime kirjoituskerran jälkeen olemme saaneet pitää vieraana ensin Siniä ja Aleksia, joiden kanssa reissuiltiin yhden viikon ajan ympäri maata. Kolme viikkoa myöhemmin tulivat Joel, Tuulia ja lapset Jooa ja Minttu käymään. Heidän kanssa käytiin lapsiystävällisissä kohteissa, esim. Jerusalemin Raamatullisessa eläintarhassa, Daavidin lähteillä Kuolleen meren maisemissa ja Sachnen upeassa luonnon kuumavesikylpylässä. Upeata retkeillä yhdessä, kerta kaikkiaan.

Paikallisten lisäksi olemme saaneet myös uusia suomalaisia ystäviä näiltä samoilta nurkilta ja tänään kävimme porukalla heidän kanssaan Tel Avivissa Suomen suurlähetystössä äänestämässä.
Meidän aikamme täällä lähenee loppuaan ja lentoliputkin hankittu, mutta vielä pitäisi löytyä intoa viimeiselle opiskelujaksolle ja vielä ehtii tapahtua kaikenlaista ennen kotiinpaluuta. Pikkasen on viime aikoina ollut kevätväsymystä ja matkatylsistymistä, ja meillä on tarvetta saada uutta puhtia Isältämme ja Hänen ylösnousseelta Pojaltaan, joka on kaiken elämän ja energian lähde. Eli eipä tässä oikeasti ole syytä huoleen, Hänen johdossaanhan tänne on tultukin. :)

Terveiset Puutarhahaudalta Pääsiäisaamun jumalanpalveluksesta
- oli hienoa olla yhdessä noin 1000 muun lukemattomista eri maista kotoisin olevien
kristityn kanssa juhlimassa Vapahtajammme voittoa, meidän hyväksemme!

Siunattua kevättä teille kaikille toivottaen.

Sari ja Petri

Avritings ok

Niin kuin otsikkokin kertoo, niin täällä on meillä kaikki ok. Eräs ortodoksijuutalainen ystävämme, johon olemme tutustuneet, bruukaa lähettää meille tekstiviestejä ja usein hän kysyy: "Avritings ok?". Tulkitsemme sen tarkoittavan: "Everythings ok?" Toisin sanoen, ystävämme on oppinut englantinsa pelkästään puhumalla, eikä ole tullut paljon luettua tekstejä eikä opiskeltua kielioppeja. Uskonnolliset kun eivät muuta paljon kouluissaan opiskele kuin uskontoansa.

Olemme viime aikoina enimmäkseeen lepäilleet ja nauttineet vapaa-ajastamme nyt helmikuussa. Vuokrasimme auton lomakuukaudeksemme (kiitos Taivaan Isälle ja Hänen apulaiselleen joka mahdollisti tämän!), ja olemme jonkin verran retkeilleet. Eka kertaa elämässämme kävimme Eilatissakin. Talvinenkin Eilat oli suloinen tuttavuus, päivälämpötila noin 20 astetta, ja Punaisessa Meressä vähän enemmän. Saimme snorklatakin ja katsella merenalaisia värikkäitä kauniita koralleja ja riemunkirjavia erilaisia kaloja. Very nice indeed.

Eilatin auringossa suloista, vaikka vilpoinen tuuli

Siellä kaveri snorklaamassa, toiset lasipohjaisesta laivasta merenpohjia tiirailemassa

Muuten eivät ilimat nyt helmikuussa ole olleet kovin hääppöiset - pari viikkoa on ollut varsin epävakaista ja koleahkoa monin paikoin...mutta loma on lomaa :). Tällä viikolla römäytti luntakin parikymmentä senttiä yhdessä illassa ja yössä. Tosin nyt jo parin päivän sisällä se on pian kuin muisto vain.  Eilen kävin kerrostalomme katolla putsailemassa aurinkokennot lumen alta, jotta käyttövesi pystyisi taas lämpiämään. Päivisin kun on kuitenkin aurinkokin näyttäytynyt. Ja se on täällä melkoinen kuumakalle tuo aurinko. Paljon paremmin se lämmittää käyttöveden kuin sähkö. Nyt kolealla kaudella on parina päivänä ajeltu alemmas Kuolleen meren suuntaan, jossa on huomattavasti lämpimämpää, Jerusalemhan on noin 800 metriä meren pinnan yläpuolella, Kuollut Meri 400 metriä alapuolella.

Lampaat vihreillä niityillä...tulee mieleen Psalmi 23: Herra on minun Paimeneni

Tää Juudean erämaa on tämän Israelin keskusvuoriston itäpuolinen alue,

jonne vesisateita ei enää riitä. Sateet saapuvat lännestä, lankeavat ylös vuoristoalueelle, ja

tämä Kuolleen Meren hautavajoamaan noin 1,2 km korkeussuunnassa laskeva

"takamäki" jää ilman sateita, mitä nyt vähän jotain pientä tännekin joskus...Juuri
viime viikkoina on satanut

Monet arkiset asiat koskettavat sydämiämme täällä. Yksi sellainen asia on nämä paikalliset nuoret. He ovat niin luonnollisen ja aidon oloisia, ulospäin suuntautuvia, rohkeita ja usein kovaäänisiä ihmisiä. Elämää täynnä. Juutalaisista sanotaankin, että he rakastavat elämää, ja kyllä se niin on. Toinen arkinen asia, mikä monesti tuntuu tosi hyvältä, on se kun miehet hyvin usein kättelevät toisiansa. Tavatessaan, ja erotessaan. Naisia eivät kättele. Minusta on monta kertaa tuntunut hyvältä, kun keskustelun päätteeksi lyödään kättä päälle - sehän on merkki siitä että erotaan ystävinä. Joskus on jossakin keskustelutilanteessa tullut puristettua käsiä useampaankin kertaan...

Mainitsin tuossa aikaisemmin, että olemme nauttineet vapaa-ajastamme. Tämä nauttiminen on meille yksi keskeinen asia koko täällä oloomme nähden. Älköön kukaan loukkantuko. Pyrimme siihen, että nautimme jokaisesta päivästä, olipa sitten opiskelutöitä meneillään tai vapaa-aikaa. Uskon, että Jumala on laittanut tämän(kin) sydämeemme. Taitaa elämämme päivistä nauttiminen olla melkein samaa kuin kiitollisuus. Kyllä olemmekin hyperkiitollisia mahdollisuudesta olla täällä ja jakaa Israelin arkipäivää. Paavali kirjoitti, että Jumala "runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme" (1 Tim 6:17).

Huomenna lähdemme Galileaan, löysimme hurjan edullisen majapaikan airbnb-sivuston kautta, Tiberiaksen pohjoispuolelta. Tarkoitus on käydä Megiddon, Ziporin ja Hazorin arkeologisilla kaivauksilla, Gamlassa (myös dramaattinen paikka juutalaisten historiassa Temppelin tuhoutumisen vuosilta), ja sitten aivan ylhäällä Baniaksessa (toinen Jordanin alkulähde) ja lopulta Hermonilla. Käymme siellä Hermonin laskettelukeskuksen juurella ihmettelemässä ja tapaamassa yhtä juutalaista ladyä, johon olemme täällä tutustuneet, ja joka pitää siellä talvella kosher-ravintolaa.

Rukoilemme Herralta tarkempaa johdatusta jokaiseen päiväämme, totta kai. Toivomme saavamme kulkea edeltä valmistetuissa teoissa, ja olla Herran ja lähimmäisten palveluksessa. Rukoilemme myös Sinulle Jumalan hyvän tien avautumista - muista, että Herran kanssa tie aina avautuu!!!

:) ja :)

Lomat mielessä

Nyt olemme jo siinä vaihessa että syyslukukausi on päättymässä tässä kuunvaihteessa ja lomakausi alkamassa. Tämä on siis Petrin aikataulu ja mulla kyllä jatkuisi Ulpaani yhtämittaa kesäkuun loppuun asti, mutta minäkin pidän paussia opiskelusta kuukauden verran. Tarkoitus olisi vähän matkustella ympäriinsä, kun ei olla paljon ehditty vielä olemaan turisteina.

Erämaa viheriöitsee. Nyt on suotuisa kasvukausi, kun ei ole
niin kuumaa ja sateita on marras-tammikuussa saatu

Talviaika on ollut vähän haastavaa. Vaikka mittari ei näytä kovin kylmiä lukemia niin sisällä on lämpimimmillään n.19 astetta ja vain siinä huoneessa jota juuri lämmitetään. Meillä on siis kaasulämmitin, jota käytämme enimmäkseen ja lisäksi sähköpatteri. Sähkö on täällä kallista niin siksi yritämme pärjätä kaasulla. Nyt on ollut oikein lämmin jakso toista viikkoa eli lähes Suomen kesälukemissa menty, kuitenkin vielä on talviaika ja illat ja yöt kylmiä vaikka aurinko lämmittääkin suloisesti päivällä. Aurinkoiset päivät ovat ilonaiheita myös siksi että silloin vsei lämpiää ihan ilmaiseksi. Välillä on ollut vähän haasteellista kun vedenlämmitin on reistaillut ja tietenkin sateisimpaan ja kylmimpään aikaan, mutta saimme myös ihan konkreettista apua Taivaan Iskältä kun rukoilimme apua ja kun sitten laitoimme lämmittimen päälle niin SE TOIMI!

Välillä on ikävä Suomea ja kaikkea tuttua ja turvallista, mutta sitten tulee taas päällimmäiseksi kiitollisuus Jumalaa kohtaan, koska Hän on antanut tällaisen mahdollisuuden meille. Olemme saaneet oppia tuntemaan erilaisia juutalaisia, minä lähinnä kielikoulussa, mutta myös esim. naapureita. Suurin ihme on varmaan se että ollaan saatu läheltä seurata ortodoksijuutalaisten elämää ja nähdä miten Jumala on herättämässä heidän mielenkiintoaan Jeesusta Messiastaan kohtaan, ainakin joidenkin kohdalla.

Kuva itään päin, sumun takana häämöttää Jordanian vuoristo - tämä maisema jotenkin
puhuu jotenkin ikuisuudesta, kaukaisuudesta, järkkymättömyydestä...varmaan
vähän samanlainen tunne kuin aavan meren rannalla seisoessa...

En väsy katselemaan näitä ihania maisemia. Pelkästään jo nämä Jerusalemin vuoret ovat niin kauniita ja joka paikasta näkee kauas ja auringossa tämä todella loistaa kuin kultakaupunki. Tämän lisäksi Israel on täynnä toinen toistaan kauniimpia paikkoja ja niitä varmaan päästään jälleen ihailemaan nyt loman aikana. Nämä lyhyet välimatkat jaksaa hämmästyttää, kun esimerkisksi ajaa n. 10 min. sieltä Petrin yliopistolta itään päin niin olet keskellä erämaata tai lähdet länteen päin niin tunnissa olet jo merenrannalla beachilla. Myös täältä meidän lähellä olevilta kukkuloilta voit nähdä Jordanian vuoret ja Kuolleen Meren idässä, Betlehemin ja kukkulaisen vuoristomaiseman etelässä ja etelä-Jerusalemia lännessä. Ja Vanhan Kaupungin ja Öljymäen pohjoisessa. Tämä maa on siis TODELLA pieni ja helposti haavoittuva ja silti täällä asuu nyt jo yli 8 miljoonaa ihmistä. On hyvin ymmärrettävää että Israelin puolustusvoimiin menee suurin osa verorahoista.
Aika menee hyvin nopeasti ja kesä lähestyy, mutta toivomme että saamme olla toteuttamassa niitä asioita minkä takia meidät on tänne lähetetty. Tiedän jo nyt että puolet sydämestäni tulee jäämään tänne. Toivomme että Sinäkin jaksaisit välillä rukoilla puolestamme, jotta voisimme olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan tekemässä oikeita asioita.

Siunaten Sinua, Israelia ja Suomea

Talvitunnelmia - Winter feelings - Vinterkänslor

Moi. Paljon täällä etukäteen tehtiin numeroa lumen tulosta. Osittain on pakko tehdä, kun kaikki liikkuminen kaduilla ja teillä tyssää sitten siihen, ja pitäähän siihen varautua. Eikä kaupatkaan yleensä ole auki, eikä sinne saada tuotua tavaraa. Eli arvata saattaa, että ruokakaupoissa oli tunkua. Yliopistokin oli kiinni keskiviikosta perjantaihin, eli ylimääräistä vapaata saatiin. Ja esim. elokuvateatteritkin peruivat näytöksensä eilisillalta ja tältä lauantai-aamulta.

Mekin vähän varauduimme parin päivän hiljaiseloon. Vaan eipä sitä lunta vielä tullutkaan kuin lähinnä vasta eilen illalla, ja ihan vain 1-3 senttiä. Oli aamulla kuitenkin kaunista herätä pakkasmaisemaan, ihan niin kuin siellä koto-Suomessa talven ollessa parhaimmillaan. No nyt kun tätä kirjoitan, niin ei paljon lumisössöä enää näy muualla kuin vähän autojen konepelleillä ja tietysti viheralueilla.

lumiukkoisäntä

lumiakkaemäntä

vähän hieno omakotitalon pihaportti! Ideaa Suomen metallimiehille!?

jukkapalmuille kylmähoitoa

Kaksi misua siinä. Länsimuurin turvaportin edessä

Niin, tämä talvi taitaa tältä erää olla tässä. Huomenna jo pitäisi olla taas melkein kymmenen astetta lämmintä, ja sen jälkeen vähän päälle kymmenen. Ja yöllä vastaavasti vähän alle kymmenen.

Meidän molempien opiskelut, eli syyslukukausi, jatkuu vielä tammikuun ajan. Helmikuu on vapaata. Silloin pyrimme matkustelemaan ja käymään monissa mielenkiintoisissa paikoissa ei puolilla Israelia, ja Jordaniassakin, jHs = jos Herra suo, ja me elämme, ja kukkarosta löytyy jotain muutakin kuin bussikortti.

Siunaus, ihmiset! Välsignelser, vänner! Bless, You, You human!